Tervettä järkeä autoverotukseen

Auto on välttämätön kapistus Uudellamaalla asuville ihmisille. Kauppa, kirjasto, terveyskeskus, koulu, työpaikka. Ne löytyvät vain harvoin oman talon kivijalasta.

Helsingin rajojen ulkopuolella ei ajella metrolla, ratikalla ja bussiliikennekin on harvalukuista. Joihinkin Uudenmaan kuntiin pääsee ja niistä pääsee onneksi junalla, mutta raiteetkin vievät vain määränpäähänsä, ei muualle.

Joko tällä tuli todistettua, miksi Uudenmaan läänissä tarvitaan yksityisautoa.

Ja koska sitä tarvitaan, sen omistamisesta tai hankkimisesta ei pitäisi erikseen rangaista.

Rankaisuahan se nimittäin on, että suomalaisen pitää maksaa verotuksen takia autostaan selkeästi enemmän Suomessa kuin vaikkapa naapurimaa Ruotsissa, Saksasta puhumattakaan.

Autoveron poistamisesta on puhuttu vuosia, mutta yhä vain odotellaan ja kärvistellään, kun EU-tuomioistuimet kurittavat vaikka taas käytettyjen autojen verosyrjinnästä.

Jos autoveroa ei olisi, niin jokainen voisi tuoda autonsa mistä lystää. Tosin tarve tuontiin vähenisi, kun auton voisi ostaa kohtuuhinnalla myös Suomesta.

Verojen poistosta tietysti seuraisi se, että autojen myynti lisääntyisi. Nyt autovihaajat kauhistuvat – autoja lisää…

Turhaa kauhistella. Valtion alv-verotuototkin lisääntyisivät ja rahaa kolisisi sisään tasaiseen tahtiin käytön verotuksesta. Ei valtio loppupeleissä koskaan mitään häviä.

Ihmiset kuitenkin saisivat uusia tai nykyistä uudempia autoja nykyistä halvemmalla.

Tien päälle rullaisi nykyistä uudempaa ja parempikuntoista kalustoa.

Järkeä, ylipäätään tervettä järkeä tarvittaisiin autoverotukseen.

Lillukanvarret ja byrokratian kukkaset pitäisi kaivaa maasta juurineen. Verotusta pitäisi suoraviivaistaa ja yksinkertaistaa. Järjettömän verotuksen laskukaavat joutavat kaatopaikalle.

Alennetaan raa asti veroa sopivalla asteikolla per vuosi ja a vot. Lopulta ollaan tilanteessa, että itse ajopelin hankkiminen ei vie ketään vararikkoon. Autokauppa käy, raha liikkuu ja kansa voi hyvin.

Rysäytitkö asvalttimonttuun?

Rysäytitkö autolla asvalttimonttuun? Pääsikö paha sana?

Et ole ainoa. Tämä on vanneliikkeiden kulta-aikaa ja osansa saavat korjaamotkin.

Tuolla vaalitoreilla kierrellessäni kuulin vastikään, kuinka itä-Suomessa ajellut tuttavani oli rysäyttänyt etupyöränsä muhkeaan asvalttimonttuun sillä seurauksella, että pyörän ripustukset olivat hajonneet.

Auto vietiin pois hinaamalla. Tässä tapauksessa alueen ELY-keskus oli hyväksynyt korvausanomuksen. Se oli kaverin onni, sillä vain joka neljäs korvausanomus menee läpi.

Usein on käynyt niin, että tien reunaan isketty varoitusmerkki tien huonosta kunnosta on ollut korvauksen saannin esteenä. Autoilijan olisi pitänyt osata varoa monttuja.

Rösöiset tiet eivät ole mikään ihme.

Suomen tiestön korjausvelan suuruus on tällä hetkellä reilut 2 miljardia euroa.

Korjausvelka muodostuu huonokuntoisista ja korjaustarpeessa olevista teistä.

Niistähän meillä jokaisella alkaa olla kokemuksia.

ELY-keskuksiakaan ei oikeastaan voi syyttää asvalttimontuista sikäli, että teiden korjaamiseen tarvittaisiin rahaa. Nyt ennen vaaleja puoluejohtajat tietysti ynnäilevät summia ja lupailevat korjausrahoja, mutta ihmettelen, miksi vasta nyt. Miksi tiet on päästetty tähän kuntoon?

Ei isoja korjaushankkeita tietenkään hetkessä pystyyn polkaista, mutta olisi tämä halvan öljyn ajanjakso jotenkin pitänyt ja pitäisi hyödyntää. Bitumi on nyt halpaa.

Jos teitä ei korjata, niin me kaikki tunnemme sen joka päivä luissamme yhä pahemmin.

Jos tienpitäjille ei anneta rahaa, niin vaihtoehdoiksi jäävät teiden painorajoitukset ja nopeusrajoitukset aivan kuin nopeuksia pitäisi tästäkin vielä pudottaa.

Ensimmäistä kertaa pariin vuosikymmeneen näin Lahden moottoritiellä kehäkolmosen korkeudella nopeusrajoitusmerkin 80 ja sitten 60 varoituskyltillä: kulumisuria.

Eli näin siis satasen rajoitus putoaa 60:een, kun bitumia puuttuu.

Raha on näinä aikoina tiukassa, senhän me tiedämme, mutta tiet on pakko saada kuntoon.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdotti 5 sentin bensaveron korotusta. Sillä saataisiin korvausvelkaa kurottua umpeen. Perussuomalaisen Timo Soini olisi ottamassa rahaa Kevan kassasta. Demareiden Antti Rinne on jo kalkuloinut summia hänkin.

Toivottavasti tahtotila jatkuu ja muistetaan vielä vaalien jälkeen. Kuten puheenjohtajien erilaiset mietteet osoittavat, rahaa voidaan ottaa vähän sieltä sun täältä, jos halutaan.

Autoilijan nykyisiä veroja en itse mielelläni lähtisi korottelemaan. Sen sijaan kun tieliikenteestä kerätään sellaiset 7 miljardia verotuloja per vuosi ja noin miljardi rahasta palautuu tiestöön, niin eiköhän sitä voitaisi hieman korvamerkitä tiestön kunnostamiseen. Määräajaksi, kuten verottajalla on tapana sanoa.

(Blogi julkaistu myös Uuden Suomen Puheenvuoro -palstalla)