Minkä korkuisen Keravan haluamme? (2/2021)

Minkäkorkuisen Keravan me haluamme – asemanseutu jakaa tunteita

Keravalla ei ole tehty valtuustotasolla päätöksiä siitä, minkälaisen tai oikeastaan minkäkorkuisenkaupungin me Keravasta haluamme.

Se päätös olisi kuitenkin syytä tehdä tai muuten Keravan keskusta rakentuu hallitsemattomasti ylöspäin ja liian tiiviiksi, kun asuntorakentamisen paineta  puretaan.

Ei riiitä, että virkamiehet ja kaupunginhallituksen alaiset jaostot luovat  visioitaan kaupungin kehityksestä.

Tarvitaan vähintään koko valtuuston näkemyksiä asiasta. Loppujen lopuksi vain kaupunginvaltuustossa istuvat juuri ne ihmiset, joille kaupunkilaiset ovat antaneet valtakirjan hoitaa näitä asioita.

Kiistat asemanseudun rakentamisesta osoittavat, että selkeitä linjauksia tarvitaan. Tällä hetkellä epävirallinen linjaus on se, että Keravan keskustaan rakennetaan tiiviisti korkeita tornitaloja. Kuinka korkeita, sitä ei ole missään päätetty.

Esimerkiksi asemanseudun kaavaluonnoksessa korkein talo on  piirretty 18-kerroksiseksi  – ei  kaupunkikuvallisissta syistä, vaan sen takia,  että saadaan tarpeeksi rakennusyhtiölle myytäviä kerrosneliöitä aseman liikenneterminaalin rahoittamiseksi.

Ei ajatuksessa mitään pahaa ole. On hyvä,  jos liikennekeskus voidaan rahoittaa ilman lainarahaa. Ei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä.

Asemakeskus on Keravan portti  ja käyntikortti. Sen pitää näyttää hyvältä. Joidenkin mieltä voivat toki kiehtoa korkeat tornitalot. Itse muun muassa Helsingin Merihaan torneissa asuttuani voin kertoa, että tornien juurella tuulee aina ja tornit varjostavat pihoja vähintään puolet päivästä.

Voidaan niitä silti rakentaa, jos se istuu sovittuun kaupunkikuvaan, mutta kun mitään kaupunkikuvaa korkeuden suhteen ei ole päätetty.

Alun perinhän tornitalo tai taloja piti saada vanhan lättänän kaupungintalon paikalle. Silloin haaveiltiin jo 32-kerroksisesta tornista. 

Nyt puolet  kerroksista on viilattu suunnitelmissa pois, mutta  sinänsä  tornitalo saattaisi hyvin sopia vieressä jo nykyisin  olevien kolmen tornin rinnalle.

Mutta  edelleen – jokin linjaus siinä pitää olla.

Linjauksen pystyisi parhaiten tekemään nyt suunnitteille tulevan keskustan aerkkitehtikilpailun yhteydessä.

Ei riitä, että siinä mietitään vain rakennusten sijoittelua ja ulkonäköä, siinä pitää miettiä myös miten korkean kaupungin me haluamme – mikä istuu Keravan tapaisen vielä melko  idyllisen pienen kaupungin tyyliin.

Asemanseudun tornitaloihin liittyy myös  yksi piirre, joka helposti  unohtuu.  Tornien asunnot houkuttelevat pääosin muualta tänne muuttavia asukkaita. Hinnat niissä ovat varmasti niin suolaiset, ettå  kovin moni nykykeravalainen ei niihin muuta.

Toisin sanoen jos luovutamme asemanseudun alueen korkealle  rakentamiselle, niin sitä ei luovutetakaan keravalaisille vaan uusille  tulijoille. Keravalaisten rooliksi jää sitten ihailla  tai kauhistella  asemalle ilmestyviä torneja ulkoapäin.

Tietoa kirjoittajasta

Pentti J. Rönkkö

Toimittaja (autot Iltalehti) Kaupunginvaltuutettu (kd), KD-Kerava puheenjohtaja, Uudenmaan KD-piirin puheenjohtaja, Suomen kristillisdemokraattinen puolue puoluehallituksen jäsen. Perhe: neljä aikuista lasta, vaimo Satu ja koira Camu. Asuinpaikka: Kerava

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s